Hyvinvointialueet elävät vasta ensimmäisiä toimintavuosiaan, mutta niiden harteilla lepää valtava vastuu: miten turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut aikana, jolloin julkinen talous on historiallisen kovassa puristuksessa?
Kun julkisen talouden menot kasvavat ja velka kiihtyy, katse kohdistuu väistämättä suurimpiin menoeriin. Sosiaaliturvaetuudet muodostavat noin 35 % ja sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointialueet noin 21 % julkisista menoista [1]. Ei siis ihme, että vaikuttavuuden vaade korostuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Mutta mitä vaikuttavuus oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä johdetaan?
Sosiaalihuolto on jättiläinen, jonka vaikuttavuutta ei voi ohittaa
Sosiaalihuolto on toimialana lähes erikoissairaanhoidon kokoinen [2], mutta sen rakenteet, tutkimustieto ja tunnettuus ovat kehittyneet terveydenhuoltoa hitaammin. Tämä näkyy myös vaikuttavuuskeskustelussa: sosiaalihuollon ääni ei aina kuulu riittävän selkeästi, vaikka palvelut koskettavat joka viidettä suomalaista vuosittain.
Olen opiskellut paljon, koska haluan ymmärtää ihmisten arkea ja yhteiskunnan rakenteita mahdollisimman hyvin, jotta voin tehdä työni päättäjänä vastuullisesti ja ihmisläheisesti. Hallintotieteiden maisteritutkintoon liittyvän pro gradun tein sosiaalihuollon vaikuttavuuden johtamisesta. Halusin tutkia, miten sosiaalihuollon vaikuttavuutta johdetaan hyvinvointialueilla ja millaisena johtajat näkevät tulevaisuuden. Haastattelin pohjoisten hyvinvointialueiden (Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa) sosiaalihuollon lähi-, keski- ja ylimmän tason johtajia. Heidän näkemyksistään rakentui kokonaiskuva, joka on yhtä aikaa realistinen ja toiveikas.
Mitä vaikuttavuuden johtaminen sosiaalihuollossa edellyttää?
Tutkimukseni perusteella vaikuttavuuden johtaminen ei ole yksittäinen temppu, vaan kokonainen johtamisen tapa. Se koskettaa kaikkea: vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista, viestintää, henkilöstöä, asiakastyötä ja taloutta.
Keskeisiä havaintoja olivat muun muassa:
· vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen on välttämätöntä
· vaikuttavat palvelut ovat tutkittuja, oikea-aikaisia ja asiakaslähtöisiä
· vuorovaikutus ja osallisuus ovat johtamisen ytimessä
· muutostilanteet vaativat vahvaa muutos- ja henkilöstöjohtamista
· tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmien kehittäminen korostuvat nyt ja tulevaisuudessa
· asiakaskokemus ja asiakaslähtöisyys nousevat entistä tärkeämmiksi
Johtajien viesti oli selvä: vaikuttavuus ei ole irrallinen lisä, vaan tapa tehdä työtä ja kehittää palveluja.
Vaikuttavuuden johtaminen ei ole vain talouden tasapainottamista. Se on ennen kaikkea:
· parempia palveluja
· parempaa asiakaskokemusta
· parempaa henkilöstön työhyvinvointia
· parempaa päätöksentekoa
Kun tiedämme, mikä toimii ja miksi, voimme rakentaa palveluja, jotka todella muuttavat ihmisten elämää.
Lopuksi
Vaikuttavuuden johtaminen ei ole muotisana, vaan välttämättömyys. Se on myös mahdollisuus rakentaa sosiaalihuollosta entistä vahvempi, näkyvämpi ja vaikuttavampi osa hyvinvointialueiden kokonaisuutta.
Sanna Laine Aluevaltuutettu Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani Vaikuttavuuden johtaminen sosiaalihuollossa (2025).
Lähteet:
[1] Valtiovarainministeriö (2023). Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus.
[2] Talentia. So koskee kaikkia. Viitattu 12.11.2026.