Aluevaltuutettu Maire Mäki: Kun voimat ovat vähissä, avun pitää löytyä helposti

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

Olin jokin aika sitten mielenterveyskuntoutujien järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa aiheena olivat mielenterveyspalvelujen nykytila ja tulevaisuus. Paneelin yhteydessä ja sen jälkeen käytyjen keskustelujen pohjalta jäin pohtimaan, mitä palveluihin hakeutuva mielenterveysasiakas ja pidempään tukea tarvitseva kuntoutuja tarvitsevat palveluilta.

Mitä ihminen tarvitsee silloin, kun omat voimat ovat vähissä? Ei uutta puhelinnumeroa. Ei uutta ”luukkua”. Ei velvollisuutta kertoa elämäntilannetta yhä uudelleen. Mielenterveysasiakas tarvitsee ihmisen, joka kuuntelee, auttaa ja kulkee rinnalla. Siksi yhden yhteydenoton pitäisi riittää: sen tulee johtaa nopeaan arvioon, oikeaan apuun ja tietoon siitä, kuka vastaa tuen jatkumisesta.

Hyvä alku ei kuitenkaan riitä. Mielenterveysasiakkaan näkökulmasta olennaista on tulla kohdatuksi ilman leimautumisen pelkoa, saada ymmärrettävää tietoa vaihtoehdoista ja päästä mukaan omaa hoitoa koskeviin päätöksiin. Tuen on jatkuttava myös ensimmäisen kontaktin jälkeen: asiakkaalla ja kuntoutujalla on oikeus tietää, kuka vastaa hoidosta, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mistä saa apua odotusaikana. Akuutissa tilanteessa avun on järjestyttävä nopeasti ilman, että palvelurajat tai tietojärjestelmät muodostuvat esteeksi.

Hoito ja kuntoutuminen kytkeytyvät aina arkeen, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen rajapinnoille. Siksi tuen pitää ulottua vastaanoton ulkopuolelle: asumiseen, toimeentuloon, yksinäisyyden kokemuksiin, ihmissuhteisiin sekä opiskeluun tai työhön palaamiseen. Jos kodista lähteminen tai asioiden hoitaminen tuntuu vaikealta, tarvitaan lähipalveluja, liikkuvaa ja kotiin vietävää tukea mutta myös mahdollisuuksia kasvokkaiseen kohtaamiseen. Tässä tarvitaan useita eri tahoja täydentämään hyvinvointialueen palveluja. Myös digipalvelut voivat auttaa, mutta ne eivät saa korvata henkilökohtaista tukea silloin, kun rinnalle tarvitaan toinen ihminen.

Mielenterveysasiakas ja kuntoutuja ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Heidän kokemuksensa, tavoitteensa ja vahvuutensa on otettava vakavasti. Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua oman hoitonsa ja kuntoutumisensa suunnitteluun sekä kertoa, millainen tuki sopii omaan elämäntilanteeseen. Myös kokemusasiantuntijoiden ja muiden palvelujen käyttäjien äänen on kuuluttava palvelujen kehittämisessä.

Avun pyytäminen ei ole heikkoutta. Kuntoutuminen ei aina etene suoraan, ja välillä tulee takapakkeja. Silti jokainen askel merkitsee – pieni askel kohti turvallisempaa arkea, vahvempaa osallisuutta ja valoisampaa tulevaisuutta.

Mielenterveysasiakkaalla ja kuntoutujalla on oikeus tulla kuulluksi. Heillä on oikeus saada apua. Heillä on oikeus toivoon. Palvelujärjestelmän tehtävä on pitää yksinkertainen lupaus: yksi yhteydenotto käynnistää avun, sovitaan jatkosta ja ihmisen omaa ääntä kuullaan koko matkan ajan. Tulevaisuutta ei rakenneta palvelujen käyttäjiä varten, vaan yhdessä heidän kanssaan.

Maire Mäki
Aluevaltuutettu